Perinteinen joulufaksi

 

Muutama sana työasiaa – näin joulukiireiden keskelle:

 

Osinkojen verotus

Viimevuodet ovat olleet osinkojen verotukseen suhteen melkoista lainsäädännöllistä
voimistelua – jossa tyylipisteistä ei juuri ole ollut jaossa. Vain muutos on ollut
pysyvää. Uskomme/toivomme, että lähestyvät vaalit hiukan rauhoittavat lainsäätäjien
intoa jokavuotisiin muutoksiin. Kertauksena siis osinkoverotuksen voimassa olevat
pääpiirteet:

Tuloverolain osinkoa koskevia säännöksiä on siis (taas) muutettu verovuodesta 2014
alkaen.
Luonnollisen henkilön julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta on
veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja verovapaata tuloa 15 prosenttia.
Muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön jakamasta osingosta 25 prosenttia on
veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa matemaattiselle arvolle
laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enintään 150.000 euroa ja
tämän euromäärän ylittävästä osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja
15 prosenttia verovapaata. Kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa vastaavan määrän
ylittävästä osingon osasta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia
verovapaata.

Myös listaamattomasta yhtiöstä saatujen vapaan oman pääoman rahastosta jaettujen
varojen (SVOP) verotus muuttui 1.1.2014. Sidotun oman pääoman eri rahastoista
tapahtuvasta jaosta ja yhtiön omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla
tapahtuvasta jaosta ja yhtiön purkautumisessa saatujen varojen verotuksesta ei ole
annettu uusia säännöksiä.

Ns. SVOP-jako verotetaan luonnollisella henkilöllä lähtökohtaisesti osingon tavoin.
Jos vapaan oman pääoman rahastosta jaetaan verovelvolliselle palautusta hänen
yhtiöön tekemälle pääomasijoitukselle, verotetaan varojen jako luovutuksena eli
luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan jos

- pääomasijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta
ja

- verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä.

Jaettaessa SVOP-varoja verovuosina 2014 ja 2015 jaetaan palautukset kahteen eri
ryhmään. Ennen 1.1.2014 tehtyjen sijoitusten osalta merkitystä ei ole
sijoituksentekoajankohdalla. Myöskään ei ole merkitystä kuka on tehnyt sijoituksen
jakajayhtiöön. Ennen 1.1.2014 tehtyihin pääomasijoituksiin sovelletaan vanhaa
verotuskäytäntöä eli palautukset katsotaan pääomanpalautukseksi siinä suhteessa,
jossa sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan kertyneet varat ovat muodostuneet
pääomasijoituksista, ja muutoin osingoksi. 1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten
on oltava osakkeenomistajan tekemiä, palautuksen on tapahduttava 10 vuoden
kuluessa sijoituksen tekemisestä ja verovelvollisen on esitettävä luotettava selvitys
vapaan omanpääomasijoituksen edellytysten täyttymisestä. Näitä siirtymäsäännöksiä
ei sovelleta enää verovuonna 2016

Pääomatuloverotus 2015

Tämän hetkisen tiedon mukaan nousee ns. korotettu pääomatuloveroprosentti
nykyisestä 32 prosentista 33 prosenttiin 2015.
Korotettua pääomatuloveroa peritään 30.000 euroa ylittävistä pääomatuloista.
2014 korotettu pääomatuloveroprosentti on 32 ja raja sen soveltamisessa 40 000
euroa. 2012 ja 2013 korotettua pääomatuloveroa perittiin 50.000 euroa ylittävistä
pääomatuloista.

Perintö- ja lahjaverotus

Hallitus esitti, että perintö ja lahjaverotusta kiristettäisiin vuodelle 2015.
Perintö- ja lahjaverotuksessa on omat asteikot lähisukulaisia ja muita saajia varten.
Lahjaveroasteikot ovat jonkin verran perintöveroasteikkoja ankarammat
Lahjaveroasteikko alkaa 4.000 eurosta ja perintöveroasteikko 20.000 eurosta.
Verotusta kiristettäneen 2015 niin, että asteikon rajaveroprosentteja korotetaan
yhdellä prosenttiyksiköllä.
Perintö- ja lahjaveroasteikkoihin lisättiin vuosiksi 2013-2015 uusi ylin porras yli
miljoonan euron perintöjä ja lahjoja varten. Tämä tilapäinen laki on aikomus säätää
pysyväksi. Perintö- ja lahjavero tällä tasolle I-veroluokassa on 2015 jo 20 %. Muiden
kuin lähisukulaisten ylin vero-% nousee 36 %:iin.

Edustuskulut

Verovuodesta 2014 alkaen edustusmenot eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa.
Hallitusohjelman sorvaamisen (19.6.2014 ) yhteydessä on sovittu, että yritysten
edustusmenojen 50 % vähennyskelpoisuus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien.
Korkein hallinto-oikeus antoi 11.4.2013 kolme vuosikirjapäätöstä edustus- ja
markkinointitilaisuuksien kulujen vähentämisestä arvonlisäverotuksessa ja
tuloverotuksessa (KHO 2013:63, KHO 2013:64 ja KHO 2013:65), jotka
käsityksemme mukaan laajensivat kulujen täyttä vähennysoikeutta, myös alv:n
puolella. Ts. siirsivät rajaa edustus- ja markkinointikulujen (täysin vähennyskelpoisia)
osalta oikeaan suuntaan. Myös ns. neuvottelu-, pr- ja mainitut markkinointikulut ovat
edelleen täysin vähennyskelpoisia.

IFRS ja konserniavustus

Konserniverokeskuksen (KoVe) antaman ennakkotiedon mukaan ”kun IFRSstandardia
sovellettaessa konserniavustusta ei ole mahdollista kirjata oman eränä
liiketoimintaa varten annettavana avustuksena tuotoksi, ei konserniavustuksesta
verotuksessa annetun lain 5 §:n edellytys täyttynyt hakemuksessa selostetussa
tilanteessa”. Eli jos ns. erillisyhtiöt laativat IFRS-tilinpäätöksen voi
konserniavustuksen käyttö vaarantua. Tässä toki hyvä muistaa, että kyseessä
ennakkotieto, ei esim. KHO-päätös tai lainsäädäntöä. Mutta ilman ennakkotietoa
emme suosittele IFRS-erillistilinpäätöksessä tulosta konserniavustuksella tasattavan.
Tosin useimmat laativat IFRS-tilinpäätöksensä konsernitasolla – jolloin tätä ongelmaa
ei käsityksemme mukaan ole.

Kansallisen tulorekisterin perustamishanke on käynnistymässä

Valtiovarainministeriö on käynnistämässä kansallisen tulorekisterin
perustamishankkeen 1.11.2014 alkaen. Tavoitteeksi on asetettu, että rekisteri olisi
rajoitetussa tuotantokäytössä vuoden 2019 alussa ja laajemmassa käytössä vuoden
2020 alusta alkaen.
Hankkeen tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kansalaisten tulotietoja
yksityiskohtaisella tasolla sisältävä kansallinen keskusrekisteri. Tulotietojen on
tarkoitus siirtyä rekisteriin sähköisesti suoraan palkkahallinnon järjestelmistä
kehitteillä olevan kansallisen palveluväylän välityksellä.” Syystä tai toisesta emme
usko, että tämä vähentää tai helpottaa työnantajan palkkahallintoon liittyviä
velvollisuuksia.

Verotusta koskeva automaattinen tietojenvaihto Suomen ja Yhdysvaltojen
välillä tehostuu

”Hallitus antoi 4.12.2014 eduskunnalle ehdotuksen Yhdysvaltojen kanssa tehdyn
verotietojen vaihtoa koskevan sopimuksen (FATCA) hyväksymisestä sekä
verotusmenettelylain muuttamisesta. FATCA-sopimuksen nojalla Suomi ja
Yhdysvallat tulevat vaihtamaan vuosittain automaattisesti verotusta koskevia
tietoja. Tietojenvaihto alkaa vuonna 2015 koskien tietoja vuoden 2014 alusta
lukien.
Esityksessä suomalaiset finanssilaitokset velvoitettaisiin selvittämään tiedot
sopimuksessa tarkoitetulla huolellisuusmenettelyllä (due diligence) sekä
noudattamaan eräitä muita sopimuksen määräyksiä.
Suomalaiset finanssilaitokset joutuvat selvittämään yhdysvaltalaisten asiakkaittensa
välittömät sekä osittain välilliset omistukset ja raportoimaan nämä tiedot
Verohallinnolle. Verohallinto toimittaa ne edelleen Yhdysvaltojen verohallinnolle.
Suomi tulee saamaan yhdysvaltalaisista rahoituslaitoksista vuosittain
automaattisena tietojenvaihtona Suomessa asuvien tilinhaltijoiden tietoja.”
Tämäkään uudistus ei vähentäne hallinnollista työtä Yhdysvaltoja jollain tavalla
sivuavissa toimissa.

Sotu- Tyel yms 2015

Sotu-maksu 2015 on 2,08 % ja sitä sovelletaan vuonna 2015 maksettaviin palkkoihin,
palkan ansaitsemisajalla ei ole vaikutusta. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei
makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista.

TyEL-eläkevakuutusmaksut
Sopimustyönantajan TyEL-maksu 24,7 %
Tilapäisen työnantajan TyEL-maksu 24,7 %

Työntekijän osuus TyEL
vakuutusmaksusta
Alle 53 v. 5,7 %
53 v. alkaen 7,2 %

Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu
(17–64 v.)
Palkkojen ensimmäisestä 2.025.000
eurosta 0,8 %
Palkkasumman 2.025.000 euroa
ylittävältä osalta 3,15 %
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %

 

Romualalle käänteinen alv-velvollisuus 2015

2015 alkaen arvonlisäverovelvolliset romunostajat maksavat romusta
arvonlisäverottoman hinnan romun kerääjille. Tämä koskee myös niitä yrityksiä jotka
myyvät toimintansa sivutuotteena syntyvää metalliromua. Laki ei kuitenkaan koske
jalometallien myyntiä tai metalliromuihin ja -jätteisiin liittyvien palveluiden myyntiä.

Ahvenanmaalta maahantuotavat lehdet

2015 on lehtien myynti Ahvenanmaalta Manner-Suomeen arvonlisäverollista, mikäli
kyse on kerran viikossa tai harvemmin ilmestyvästä sanoma- tai aikakauslehdestä,
joka kuljetetaan Ahvenanmaalta muualle Suomeen. Alv:ta ei kuitenkaan suoriteta siltä
osin, kuin veroa on suoritettava lehden maahantuonnista. Tämä muutos ei koske muita
ns. vähäarvoisia tavaroita kuin lehtiä.

Minuuttipeliä?

Kaupparekisterin uudessa järjestelmässä siihen merkityissä rekisteröinneissä näkyy
rekisteröintipäivän lisäksi nyt myös rekisteröintiajankohdan minuuttitarkka
kellonaika. Aiemmin rekisteröintimerkinnät näkyivät päivän tarkkuudella.
Tämä on aiheuttanut epätietoisuutta siitä miten verotuksessa tulee suhtautua esim.
sulautumisten ja jakautumisten ajankohtiin. Mm. konserniavustusmenettelyn
edellytyksenä on, että konsernisuhde kestänyt koko verovuoden. Yleinen tulkinta on
ollut, että sulautuva yhtiö voi antaa sulautumistilikaudelta konserniavustusta, mikäli
konserniavustusta antavan sulautuvan yhtiön ja konserniavustusta vastaanottavan
yhtiön tilikaudet päättyvät samanaikaisesti ja sulautuminen rekisteröidään
kaupparekisteriin tilikauden viimeisenä päivänä.
Uuden rekisterijärjestelmän myötä voi samanaikaisesta päättymisestä synnyttää
tulkintaerimielisyyttä, jos sulautuvan yhtiön tilikausi on päättynyt eri kellonaikaan
kuin toisen konserniyhtiön.
Sama kysymys voi tulla esiin myös jakautumistilanteissa.
Verottaja on laatimassa uutta yritysjärjestelyohjetta kaupparekisterin
järjestelmäpäivityksen takia, mutta tällä hetkellä on tilanne auki. Kaupparekisteri ei
ota kantaa rekisteröinnin verovaikutuksiin, eikä ainakaan saamamme tiedon mukaan
ole poistamassa minuutteja rekisteröintipäätöksistään.

Verovapaat matkakustannusten korvaukset vuonna 2015

Palkansaajan omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta
suoritettavien matkustamiskustannusten korvausten enimmäismäärät ovat:
Kulkuneuvo Korvauksen enimmäismäärä
auto
44 senttiä kilometriltä, jota korotetaan
 7 senttiä kilometriltä perävaunun kuljettamisesta autoon
kiinnitettynä
 11 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen
edellyttää asuntovaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä
 21 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen
edellyttää taukotuvan tai vastaavan raskaan kuorman kuljettamista
autoon kiinnitettynä
 3 senttiä kilometriltä sellaisista autossa kuljetettavista
koneista tai muista esineistä, joiden paino ylittää 80 kiloa tai joiden
koko on suuri
 3 senttiä kilometriltä, jos palkansaaja työhönsä kuuluvien
tehtävien vuoksi kuljettaa autossa koiraa
 9 senttiä kilometriltä silloin, kun työn suorittaminen
edellyttää liikkumista autolla metsäautotiellä tai muulta liikenteeltä
suljetulla tienrakennustyömaalla, kyseisten kilometrien osalta
moottorivene, 78 senttiä kilometriltä
enintään 50 hv
moottorivene, yli
50 hv
114 senttiä kilometriltä
moottorikelkka 106 senttiä kilometriltä
mönkijä 100 senttiä kilometriltä
moottoripyörä 33 senttiä kilometriltä
mopo 17 senttiä kilometriltä
muu kulkuneuvo 10 senttiä kilometriltä
Jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita
henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan 1 momentissa
tarkoitettujen korvausten enimmäismääriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana
seuraavaa henkilöä kohden.
Jos palkansaaja, jolla on Verohallinnon luontoisetujen laskentaperusteita koskevassa
päätöksessä tarkoitettu auton käyttöetu, käyttää tällaista autoa työmatkan
suorittamiseen ja maksaa itse tästä matkasta aiheutuvat polttoainekulut, hänelle
korvattavien polttoainekulujen enimmäismäärä on 12 senttiä kilometriltä.
Päivärahalla tarkoitetaan korvausta kohtuullisesta ruokailu- ja muiden
elinkustannusten lisäyksestä, joka palkansaajalle aiheutuu työmatkasta. Päivärahaan ei
lueta matkustamisesta eikä majoittumisesta suoritettavaa korvausta.
Päivärahan suorittaminen edellyttää, että erityinen työntekemispaikka on yli 15
kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta,
riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi
oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta.
Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat:
Jos palkansaaja jonakin matkavuorokautena saa ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen
ruoan, päivärahan enimmäismäärä on puolet 1 momentin mukaisista määristä. Ilmaisella
Työmatkan kestoaika

Päivärahan
enimmäismäärä
euro
yli 6 tuntia (osapäiväraha) 18
yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40
kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden
matkavuorokauden
- vähintään 2 tunnilla 18
- yli 6 tunnilla 40
ruoalla tarkoitetaan kokopäivärahan kysymyksessä ollen kahta ja osapäivärahan
kysymyksessä ollen yhtä ilmaista ateriaa.
Ulkomailla tehdystä työmatkasta suoritettavien päivärahojen enimmäismäärät ovat:
Maa tai alue
Päivärahan enimmäismäärä
euro
Afganistan 56
Alankomaat 65
Albania 52
Algeria 68
Andorra 58
Angola 97
Antigua ja Barbuda 74
Arabiemiirikunnat 68
Argentiina 42
Armenia 51
Aruba 48
Australia 65
Azerbaidžan 69
Azorit 59
Bahama 70
Bahrain 68
Bangladesh 51
Barbados 60
Belgia 61
Belize 42
Benin 43
Bermuda 69
Bhutan 37
Bolivia 35
Bosnia ja Hertsegovina 50
Botswana 40
Brasilia 65
Britannia 69
Lontoo ja Edinburgh 73
Brunei 40
Bulgaria 51
Burkina Faso 38
Burundi 40
Chile 51
Cookinsaaret 65
Costa Rica 50
Curaçao 44
Djibouti 59
Dominica 50
Dominikaaninen tasavalta 54
Ecuador 52
Egypti 55
El Salvador 47
Eritrea 43
Espanja 62
Etelä-Afrikka 48
Etelä-Sudan 54
Etiopia 42
Fidži 44
Filippiinit 54
Färsaaret 53
Gabon 74
Gambia 34
Georgia 50
Ghana 38
Grenada 59
Grönlanti 53
Guadeloupe 50
Guatemala 50
Guinea 55
Guinea-Bissau 35
Guyana 38
Haiti 51
Honduras 43
Indonesia 44
Intia 46
Irak 62
Iran 43
Irlanti 66
Islanti 67
Israel 72
Italia 64
Itä-Timor 45
Itävalta 62
Jamaika 51
Japani 71
Jemen 62
Jordania 73
Kambodža 50
Kamerun 48
Kanada 67
Kanarian saaret 60
Kap Verde 42
Kazakstan 62
Kenia 57
Keski-Afrikan tasavalta 48
Kiina 66
Hongkong 68
Macao 64
Kirgisia 46
Kolumbia 58
Komorit 44
Kongo (Kongo-Brazzaville) 50
Kongon demokraattinen tasavalta (Kongo-Kinshasa) 67
Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea) 66
Korean tasavalta (Etelä-Korea) 79
Kosovo 45
Kreikka 60
Kroatia 60
Kuuba 51
Kuwait 66
Kypros 61
Laos 45
Latvia 50
Lesotho 35
Libanon 67
Liberia 49
Libya 58
Liechtenstein 69
Liettua 50
Luxemburg 64
Madagaskar 36
Madeira 58
Makedonia 51
Malawi 50
Malediivit 55
Malesia 55
Mali 41
Malta 62
Marokko 61
Marshallinsaaret 54
Martinique 52
Mauritania 52
Mauritius 51
Meksiko 59
Mikronesia 49
Moldova 45
Monaco 67
Mongolia 46
Montenegro 52
Mosambik 50
Myanmar (Burma) 54
Namibia 37
Neitsytsaaret (USA) 43
Nepal 39
Nicaragua 42
Niger 44
Nigeria 77
Norja 68
Norsunluurannikko 71
Oman 63
Pakistan 37
Palau 59
Palestiinalaisalue 62
Panama 52
Papua-Uusi-Guinea 60
Paraguay 35
Peru 56
Portugali 60
Puerto Rico 51
Puola 56
Qatar 68
Ranska 66
Romania 55
Ruanda 39
Ruotsi 64
Saint Kitts ja Nevis 60
Saint Lucia 74
Saint Vincent ja Grenadiinit 70
Saksa 61
Salomonsaaret 50
Sambia 55
Samoa 49
San Marino 56
São Tomé ja Príncipe 57
Saudi-Arabia 66
Senegal 48
Serbia 55
Seychellit 68
Sierra Leone 51
Singapore 67
Slovakia 57
Slovenia 57
Somalia 50
Sri Lanka 45
Sudan 60
Suriname 47
Swazimaa 37
Sveitsi 74
Syyria 60
Tadžikistan 51
Taiwan 58
Tansania 45
Tanska 68
Thaimaa 56
Togo 48
Tonga 44
Trinidad ja Tobago 70
Tšad 53
Tšekki 54
Tunisia 56
Turkki 58
Istanbul 60
Turkmenistan 60
Uganda 38
Ukraina 53
Unkari 54
Uruguay 50
Uusi-Seelanti 63
Uzbekistan 52
Valko-Venäjä 53
Vanuatu 55
Venezuela 68
Venäjä 53
Moskova 66
Pietari 61
Vietnam 53
Viro 51
Yhdysvallat 65
New York, Los Angeles, Washington 71
Zimbabwe 45
Maa, jota ei ole erikseen mainittu 44

Tällaista siis vuodelle 2015. Hyvä joulua ja onnellista uutta vuotta!